Mistä kattoturvatuotteiden säännöt tulevat
Kattoturvatuotteista ei ole yhtä lakia. Vaatimukset tulevat kolmesta säädöksestä ja tuotestandardeista, ja kukin vastaa eri kysymykseen: mitä rakennetaan, mitä pidetään kunnossa ja millainen tuote kelpaa.
| Säädös | Mitä se vaatii |
|---|---|
| YM:n asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta 1007/2017 | 25 §: katolla oleville piipuille ja laitteille turvallinen, katkeamaton kulkutie, yli 1:8 kaltevalla katolla kattosilta, lapetikkaat, kattoporras, askeltasot tai jalkatuet. Yli 9 metriä korkeaan rakennukseen kiinnitysrakenteet turvaköysille. 18 §: sisäänkäynnit ja kulkuväylät suojataan katolta putoavalta lumelta ja jäältä lumiestein. |
| Rakentamislaki 751/2023 | 34 §: rakennuksen käytön ja huollon on oltava turvallista. 140 §: omistajan on pidettävä rakennus kunnossa niin, että se täyttää turvallisuuden vaatimukset jatkuvasti. |
| Pelastuslaki 379/2011 | 13 a §: tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet pidetään sellaisessa kunnossa, että nuohous voidaan tehdä turvallisesti. 62 §: nuohooja ilmoittaa vakavista puutteista pelastuslaitokselle. |
| SFS-EN 516, SFS-EN 517, SFS-EN 12951 | Tuotestandardit: kattosillat ja askelmat, kattoturvakoukut sekä kiinteät lapetikkaat. Ne määrittävät, mitä tuotteen on kestettävä ja miten se testataan. |
Asetus 1007/2017 tuli voimaan 1.1.2018 ja korvasi rakentamismääräyskokoelman osan F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus. Se annettiin vanhan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla, mutta Finlex näyttää sen edelleen ajantasaisena säädöksenä sen jälkeen, kun rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025. Rakentamislain 34 § antaa ympäristöministeriölle valtuuden antaa käyttöturvallisuudesta tarkempia säännöksiä.
Entä RT-kortit ja valmistajan ohjeet?
Asetus kertoo, mitä vaaditaan, mutta ei sitä, millä kiinnikevälillä lumieste kestää tai kuinka leveä silta on. Ne tulevat RT-ohjekorteista, kuten RT 85-11132 Vesikaton turvavarusteet, ja valmistajien asennusohjeista. Ohjekortti ei ole laki, mutta rakentamislaki edellyttää rakentamiselta hyvää rakennustapaa, ja ohjekortit kuvaavat sitä. Esimerkiksi Piristeelin lumiesteohjeen lappeen enimmäispituudet perustuvat tähän korttiin.
Mitä kukin kattoturvatuote tekee ja milloin sitä vaaditaan
Asetus ei luettele pakollisia tuotteita omakotitaloon. Se vaatii lopputuloksen: pääsyn katolle, katkeamattoman reitin huoltokohteille ja suojan putoavalta lumelta. Tuotteet valitaan sen mukaan, mitä reitti tarvitsee. Hinta-arviot ovat laskurimme arvioita tavanomaisesta kohteesta Kokkolassa.
- Talotikkaat vievät seinää pitkin räystäälle. Asetuksen 25 § vaatii pääsyn kaikkiin säännöllisesti huollettaviin rakennusosiin. Noin 790–1 070 € 8 metrin tikkaille.
- Lapetikkaat tai kattoporras jatkavat reittiä räystäältä ylös lappeelle. Ne kuuluvat asetuksen luetteloon yli 1:8 kaltevilla katoilla, ja kattoturvaopas neuvoo kiinnittämään ne sekä ylä- että alapäästä.
- Kattosilta kuljettaa reitin lappeen suunnassa piipulle tai laitteelle. Noin 740–1 020 € 6 metrin sillalle. Milloin silta on nimenomaan pakollinen, kerrotaan artikkelissa onko kattosilta pakollinen.
- Piipun huoltotaso ja piipputikkaat antavat nuohoojalle työskentelypaikan piipun luona. Kattoturvaopas neuvoo piipputikkaat, kun piippu on yli 1,2 metriä korkea. Huoltotaso noin 590–780 €.
- Turvakisko tikkaisiin, johon kiinnitetään liukutarrain. Kattoturvaopas neuvoo turvakiskon tai selkäsuojan, kun talotikkaiden nousukorkeus ylittää 8 metriä. Noin 1 040–1 420 € 10 metrille.
- Kattoluukku vie katolle sisäkautta. Asetus vaatii 9–28 metriä korkeisiin rakennuksiin pääsyn katolle sekä sisä- että ulkokautta. Noin 720–950 € luukulta.
- Lumiesteet suojaavat sisäänkäynnit, kulkuväylät ja talvella käytetyt oleskelualueet (18 §). Noin 720–990 € 12 metrille, konesaumakatolle omilla saumakiinnikkeillä.
Hyvä tietää
1:8 on loivempi kuin luulet
Kaltevuus 1:8 tarkoittaa, että katto nousee metrin kahdeksan metrin matkalla, noin 7 astetta. Tavallinen omakotitalon harjakatto on selvästi jyrkempi, joten raja koskee käytännössä lähes kaikkia pientalojen harjakattoja.
Koskevatko määräykset vanhaa taloa?
Asetuksen 1007/2017 1 § rajaa soveltamisen uusiin rakennuksiin, laajennuksiin ja niiden välittömään ympäristöön. Korjaus- ja muutostyössä asetusta on sovellettava, jos alkuperäinen ratkaisu on turvallisuuden kannalta ilmeisen haitallinen. Muuten korjauksen voi tehdä alkuperäistä ratkaisua noudattaen, kunhan käyttöturvallisuus ei heikkene.
Käytännössä vanha talo ei silti ole vapaa. Pelastuslain 13 a § koskee jokaista taloa, jossa on nuohottava tulisija, ja rakentamislain 140 § velvoittaa pitämään rakennuksen jatkuvasti turvallisena. Rakennusvalvonta voi 141 §:n nojalla määrätä laiminlyödyn kunnossapidon korjattavaksi.
Yli 9 metrin korkeusraja kiinnitysrakenteille ja sisäkautta kulkemiselle koskee harvoin omakotitaloa. Kerrostaloissa ja korkeissa rivitaloissa se on kuitenkin taloyhtiön huoltosuunnitelman peruskysymys, ja kattoturvaopas neuvoo niissä huoltosopimusta valmistajan valtuuttaman huoltoliikkeen kanssa.
Kattoremontti on luonteva hetki päivittää turvatuotteet. Kiinnikkeet asennetaan uuden katteen yhteydessä ilman ylimääräisiä reikiä, ja telineet ovat jo pystyssä.
Kun nuohooja ei nouse katolle
Useimmille omistajille määräykset tulevat vastaan nuohouksessa. Vakituisen asunnon tulisijat ja hormit nuohotaan vähintään kerran vuodessa ja vapaa-ajan asunnon kolmen vuoden välein (pelastuslaki 13 b §), joten nuohooja on katolla useammin kuin kukaan muu.
Jos nuohooja havaitsee vakavia puutteita, jotka vaarantavat nuohouksen turvallisen suorittamisen, hänen on ilmoitettava niistä kirjallisesti pelastuslaitokselle (62 §). Nuohousalan Keskusliiton kattoturvaoppaan mukaan nuohooja ei nouse puutteellisille tikkaille ennen kuin ne on korjattu. Pelastusviranomainen voi velvoittaa omistajan korjaamaan laiminlyönnin ja tehostaa velvoitetta uhkasakolla (105 §). Saman oppaan mukaan liiton selvityksessä noin 30 prosentissa asuinkiinteistöjä oli kattoturvassa huomautettavaa ja vapaa-ajan asunnoista yli 40 prosentissa.
- Tikkaat on kiinnitetty kantaviin rakenteisiin, eivätkä ne liiku, kun niitä ravistaa.
- Lapetikkaat ovat kiinni ylä- ja alapäästä, eivätkä ne vain nojaa harjan yli.
- Reitti tikkailta piipulle on katkeamaton, eikä missään kohtaa tarvitse astua paljaalle katteelle.
- Tuotteissa on CE-merkintä, joka on ollut pakollinen 1.7.2013 alkaen. Vanha sinkitty silta tai tikas ei välttämättä täytä nykyistä korroosionkestovaatimusta.
- Kiinnitykset tarkistetaan keväällä, koska lumikuorma rikkoo erityisesti tikkaita.
Jos lista paljastaa puutteen, se korjataan yleensä yhdellä tuotteella eikä koko järjestelmällä. Kaikki kattoturvatuotteet ja niiden hinta-arviot löytyvät kategoriasivulta.
Lähteet: Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta 1007/2017, 1, 18 ja 25 § · rakentamislaki 751/2023, 34, 140 ja 141 § · pelastuslaki 379/2011, 13 a, 13 b, 62 ja 105 § · Nuohousalan Keskusliitto: Kiinteistön haltijan kattoturvaopas (PDF).
