Päivitetty 17.9.2026
Piipun pää on katon ainoa vaakapinta
Katto on tehty johtamaan vesi pois. Piipun pää ei johda sitä minnekään. Se on katon ainoa vaakasuora pinta, ja vesi jää siihen kunnes se haihtuu tai imeytyy muuraukseen.
Pohjanmaan rannikolla sataa vuodessa noin 500 millimetriä ja sisämaassa 550-600 millimetriä (Ilmatieteen laitoksen vertailukausi 1991-2020). Kahden hormin piipun yläpinta on tyypillisesti noin 0,5 x 0,9 metriä eli 0,45 neliötä. Sille osuu siis noin 225 litraa vettä vuodessa. Päälle tulee viistosade, joka kastelee tuulen puoleisen kyljen käytännössä joka sateella.
Poltettu tiili ja rappaus imevät vettä. Kun imeytynyt vesi jäätyy, se laajenee huokosissa ja irrottaa pintaa vähän kerrallaan. Rannikolla lämpötila käy nollan molemmin puolin pitkin talvea, joten sama sykli toistuu saman talven aikana monta kertaa. Siksi vanhan piipun vauriot alkavat lähes aina yläpäästä ja tuulen puoleisesta kyljestä, eivät juuresta.
Vuoto ei näy siinä missä se on
Piipun juuresta aluskatteen päälle päässyt vesi valuu lappeen suuntaan ennen kuin se tippuu yläpohjaan. Sisäkatossa näkyvä läiskä voi olla metrejä piippua alempana, eikä sen kohta kerro vuodon paikkaa. Siksi kosteusjälki kannattaa jäljittää ylöspäin piippuun asti eikä paikata siitä mistä se näkyy.
Juuripellitys vai koko piipun pellitys
Kattoliiton Toimivat katot -ohje antaa peltikaton piippudetaljille kaksi hyväksyttyä ratkaisua: piippu pellitetään ylös asti, tai pellitys tiivistetään piipun kylkeen vähintään 300 millimetriä katteen yläpuolelle. Kumpikin täyttää ohjeen. Ero on siinä, jääkö muurattu pinta ottamaan sadetta vastaan vai ei.
Valinta ei siis ole makuasia. Se seuraa piipun kunnosta, ja se kannattaa katsoa ennen kuin peltejä tilataan.
| Piipun tila | Mitä kannattaa tehdä ja miksi |
|---|---|
| Pinta ehjä, juuripelti ruostunut tai irronnut | Juuripellitys uusitaan ja ylösnosto tiivistetään piipun kylkeen. Vuoto on liitoksessa, ei piipussa, joten koko piipun pellittäminen ei korjaa mitään lisää. |
| Rappaus halkeilee tai tiilen pinta hilseilee | Pellitys ylös asti. Pelti ottaa sateen vastaan, muuraus pysyy kuivana ja pakkasrapautuminen pysähtyy siihen kosteuteen mikä rakenteessa jo on. |
| Tiili murenee kynnellä, laasti varisee saumoista | Muuraus korjataan ensin. Pelti kiinnitetään pettävään alustaan ja vaurio jatkuu pellin alla, missä sitä ei enää näe. |
| Käytöstä poistettu hormi | Pellitys ylös asti ja piipun pään suojaus. Käyttämätön piippu ei saa savukaasujen lämpöä, joten kastunut muuraus kuivuu hitaammin kuin käytössä olevassa piipussa. |
Neljä kohtaa joissa pellitys epäonnistuu
1. Vedenohjain puuttuu piipun yläpuolelta
Aluskatteen päällä kulkee aina vettä. Toimivat katot -ohje neuvoo tekemään piipun yläpuolelle erillisen, aluskatteesta tehdyn vedenohjaimen aina kun piippu ei ole aivan harjan lähellä. Tämä jää tekemättä useammin kuin mikään muu piipun yksityiskohta, koska se on katteen alla eikä näy valmiissa työssä. Ilman sitä lappeelta valuva vesi tulee suoraan piipun yläreunaa vasten.
2. Ylösnosto jää liian matalaksi
Ohjeen mitta on 300 millimetriä katteen yläpuolelle, ja se on vähimmäismitta eikä tavoite. Piipun yläpuolelle kertyy lunta, ja sulamisvesi nousee lumipatjan alla korkeammalle kuin katetta katsomalla arvaisi. Matala ylösnosto näyttää kuivalla kelillä täysin toimivalta.
3. Limitys menee väärään järjestykseen
Piipun alapuolella pellitys tulee katteen päälle ja limitetään vähintään 100 millimetriä. Piipun yläpuolella se menee katteen alle. Jos järjestys kääntyy, jokainen sade ohjautuu katteen alle juuri siitä kohdasta jonka piti olla tiivis.
4. Massasauma on ainoa tiiviste
Piippu ja peltikate elävät lämpötilan mukana eri tahtiin. Massasauma on varmistus mekaanisesti oikein tehdylle liitokselle. Yksin se kestää muutaman vuoden ja repeää sitten liikkeestä, jolloin vuoto alkaa ilman että katolla on tapahtunut mitään näkyvää.
Näin tarkistat piipun ilman että nouset katolle
- Yläpohjasta sateen jälkeen. Taskulamppu piipun ympärykseen: valumajäljet aluskatteen alapinnalla, tumma tai kostea muuraus ja ruodelautojen värjäymät. Kuivalla kaudella sama kohta näyttää siistiltä.
- Maasta kiikarilla tai puhelimen zoomilla. Juuripellin ruostejuovat, pellin irtoaminen piipun kyljestä, rappauksen hilseily ja tiilen tummunut yläreuna. Kuvaa sama kohta kerran vuodessa, niin näet muutoksen etkä joudu muistelemaan.
- Nuohoojan käynnillä. Pelastuslaki velvoittaa nuohoamaan vakituisen asunnon tulisijat ja hormit kerran vuodessa ja vapaa-ajan asunnon kolmen vuoden välein. Nuohooja on ainoa ammattilainen joka käy piipun luona säännöllisesti. Pyydä häntä katsomaan samalla juuripellin ja muurauksen kunto. Se on ilmainen vuositarkastus, jota ei juuri kukaan käytä.
Jos jälkiä löytyy, kyse on harvoin pelkästä pellistä. Piipun juuren vuoto on kattovuodon korjauksen yleisin syy, ja samalla käynnillä kannattaa katsoa muiden läpivientien tiivistykset. Jos piipun päällä ei ole hattua, sadevesi menee suoraan hormiin: silloin piipunhattu tehdään samalla kertaa.
Työn sisältö, mitat ja hinta-arvio kappalemäärän mukaan löytyvät palvelusivulta.
Katso piipun pellitys ja hinta-arvio
Lähteet: Kattoliitto, Toimivat katot 2025 (PDF), detaljit P7 ja P8 sekä hormien pellitys · Ilmasto-opas: Pohjanmaan sademäärät 1991-2020 · Sisäministeriö: nuohousvälit ja pelastuslaki 379/2011.