Peltikaton minimikaltevuus profiilin mukaan
Peltikatteet eivät ole vesitiiviitä sauman kohdalta. Kun vesi valuu lappeelta tarpeeksi nopeasti, saumaan ei ehdi kertyä painetta. Loivalla katolla vesi viipyy, ja lumipatjan alla sulava vesi voi nousta limitysten yli. Siksi jokaisella profiililla on alaraja.
Kaltevuus vaikuttaa myös läpiviennin valintaan ja asentamiseen. Putkiläpivienneissä käytetään yleensä VILPE-ratkaisuja: katemateriaali, viemärin tuuletusputken tai huippuimurin koko ja katon kaltevuus tarkistetaan yhdessä. Pelkkä putkien kappalemäärä ei siis kerro tuotetta eikä asennushintaa. Läpiviennit tarkennetaan aina erikseen tarjoukseen.
Kattoliiton Toimivat katot 2025 -ohjeen taulukossa 16 rajat ovat alla olevat. Valmistajan ilmoittama vähimmäiskaltevuus pätee, jos se on taulukkoa tiukempi.
| Peltikate ja alusrakenne | Vähimmäiskaltevuus | Noin astetta |
|---|---|---|
| Muotolevy eli tiilikuvioprofiili, aluskate (AKV) | 1:4 | 14,0° |
| Poimulevy, aluskate (AKV) | 1:4–1:6 | 14,0–9,5° |
| Pystysauma- eli lukkosaumakate, aluskate (AKV) | 1:6 | 9,5° |
| Saumattu teräskate (konesauma), aluskate (AKV) | 1:7 | 8,1° |
| Saumattu teräskate, umpilaudoitus ja aluskermi (AKK) | 1:10 | 5,7° |
| Saumattu teräskate ilman aluskatetta | 1:3 | 18,4° |
| Aaltolevy, aluskate (AKV) | 1:4 | 14,0° |
Valmistajan raja voi olla eri
Ruukin tiilikuviokatteiden Tiilikainen ja Pohjalainen asennusohjeessa minimikaltevuus on 1:4, sama kuin Kattoliiton ohjeessa. Ruukin lukkosaumakate Classicin ohje sallii 1:9 kaltevuuden, mutta vain kun katossa ei ole sisäjiirejä eikä pituusjatkoja. Jos katto on loivempi kuin 1:7, muut yksityiskohdat pitää suunnitella vesitiiviiksi rakennesuunnittelijan toimesta. Taulukon luku on siis lähtökohta, ja lopullinen raja luetaan valitun tuotteen ohjeesta.
Ilman aluskatetta vain jyrkällä katolla
Konesaumatun katteen voi Kattoliiton ohjeen mukaan tehdä ilman aluskatetta vain, jos sauma on kaksinkertainen ja tiivistetty, kaltevuus on vähintään 1:3, katossa ei ole lumiesteitä eikä sisätaitteita ja yläpohjan tuuletus toimii koko katon alueella. Asuinrakennuksessa aluskate kannattaa silti tehdä, koska se ottaa vastaan pellin alle tiivistyvän veden. Lue lisää peltikaton tuuletuksesta.
Kaltevuus määrää myös aluskatteen ja ruoteet
Kattoliiton aluskatetaulukossa konesaumatun katteen aluskatevaihtoehdot kapenevat kaltevuuden mukana. Kun katto on loivempi kuin 1:7, vapaasti asennettava aluskate ei enää käy, vaan aluskate asennetaan umpilaudoituksen päälle. Loivassa ja monimuotoisessa katossa ohje suosittelee aluskermiä (AKE), koska yksityiskohdat saadaan sen kanssa tehtyä varmemmin.
Ruoteiden vahvuus kasvaa, kun katto loivenee, koska lumi pysyy loivalla katolla pidempään. Kattoliiton suositustaulukossa 600 mm:n ruodejaolla 1:1 katon ruode on 25 x 100 tai 32 x 100 mm, mutta 1:3 tai loivemmalla katolla 32 x 100 tai 38 x 100 mm. Lumiesteiden alla, rintataitteissa ja sisäjiireissä ruodejakoa tihennetään.
Läpiviennit valitaan kaltevuuden mukaan. Esimerkiksi Ruukin lukkosaumakatteen ohjeessa kaltevuuksille 1:5–1:9 käytetään loivan katon läpivientisarjaa ja jyrkemmille eri sarjaa. Kattoon asennetun tuotteen pitää vastata katon todellista kaltevuutta, ei piirustuksen likiarvoa.
Kaltevuus 1:x asteiksi ja takaisin
Suhdeluku 1:x kertoo, että katto nousee yhden yksikön x yksikön vaakamatkalla. Kaltevuus 1:4 nousee siis metrin neljällä vaakametrillä. Asteiksi se muuttuu laskimen arkustangentilla: kulma = atan(1 / x). Toisin päin x = 1 / tan(kulma).
Esimerkki: 27 asteen katossa tan(27°) on noin 0,51, joten x on noin 1,96 ja kaltevuus noin 1:2. Prosentteina kaltevuus on 100 / x, eli 1:4 on 25 %.
| Suhdeluku | Astetta | Prosenttia |
|---|---|---|
| 1:1 | 45,0° | 100 % |
| 1:1,5 | 33,7° | 67 % |
| 1:2 | 26,6° | 50 % |
| 1:3 | 18,4° | 33 % |
| 1:4 | 14,0° | 25 % |
| 1:6 | 9,5° | 17 % |
| 1:7 | 8,1° | 14 % |
| 1:10 | 5,7° | 10 % |
Näin mittaat katon kaltevuuden
- Ullakolta kattotuolista. Mittaa kattotuolin yläpaarteesta pystysuora nousu ja sitä vastaava vaakamatka. Nousu 1 000 mm ja vaakamatka 4 000 mm tarkoittaa kaltevuutta 1:4.
- Vesivaa'alla päätylaudasta. Aseta metrin vesivaa'an toinen pää päätylaudan yläreunaan ja nosta vaaka vaakasuoraan. Mittaa vaa'an toisesta päästä pystysuora matka laudan yläreunaan. 250 mm metrin matkalla on 1:4.
- Rakennuspiirustuksista. Leikkauspiirustukseen on yleensä merkitty kaltevuus suhdelukuna. Tarkista silti mittaamalla, jos katolle on tehty korotuksia tai lisäeristyksiä.
Mittaa kaikki lappeet erikseen. Kuistin, lisäsiiven tai kattolappeen taitteen kaltevuus voi olla eri kuin päälappeen, ja katemateriaali valitaan loivimman osan mukaan.
Loiva katto ja peltikattoremontti
Kaltevuus tulee vastaan useimmiten silloin, kun loiva huopa- tai kolmiorimakatto uusitaan peltikatoksi. Jos katto on loivempi kuin 1:4, tiilikuvioprofiili ei käy. Vaihtoehto on saumattu peltikate umpilaudoituksen ja aluskermin päällä, joka toimii Kattoliiton ohjeen mukaan 1:10 asti. Näistä tarkemmin sivuilla huopakaton vaihto peltikattoon ja konesaumakatto.
Loivuus vaikuttaa myös lumeen. Mitä loivempi lape, sitä pidempään lumi pysyy katolla, ja rannikon suojasäillä sulamisvesi jäätyy uudelleen räystäälle. Loivalla katolla jiirit, läpiviennit ja lumiesteet tehdään siksi tiukemmin kuin jyrkällä. Jyrkkä 1:1 katto taas vaatii katolla työskentelyyn enemmän telineitä ja turvavarusteita, mikä näkyy kattoremontin työn osuudessa.
Sivun laskuri antaa hinta-arvion peltikattoremontille lappeiden pinta-alan mukaan. Kaltevuus, jiirit ja läpiviennit tarkentuvat arviokäynnillä. Hintojen taustat ovat artikkelissa mitä maksaa kattoremontti.
Katso kattoremontti ja hinta-arvio
Lähteet: Kattoliitto, Toimivat katot 2025 (PDF), taulukko 16 (katteiden vähimmäiskaltevuudet) ja metallikatot · Ruukki Tiilikainen ja Pohjalainen, asennusohje (PDF) · Ruukki Classic, asennusohje (PDF).
